Keräilijä kiertää; KirppuTour, Lahti 14.5.2016

KirppuTour Lahti 2016

Joskus on hyvä käydä reviirin ulkopuolella. Lahti on sopivan ajomatkan päässä, ja siellä oleva Lanttila kiinnostaa. Vantaan Lanttilan vakituisena asiakkaana vertailua Vantaan ja Lahden Lanttilan välillä ei voi välttää.

Perhekirppis Lanttila
Perhekirppis Lanttila, Lahti

Lahden Lanttilan ympärillä rakennetaan. Navigaattori ohjasi meidät annetulla osoitteella vieressä olevalle aidatulle rakennustyömaalle. Nykyään ei osaa mennä minnekään ilman navigaattoria.
GT-kartta on niin historiaa…

Uudessa paikassa on aina hieman kuin eksyksissä. Tottuneeltakin kirpparikävijältä vie aikansa sulautua uuteen ympäristöön. Lahden Lanttilan turkoosilla ylijäämämaalilla maalatut puurakennelmat eivät helpota tilan hahmotusta yhtään, tavarat hukkuvat värimaailmaan.

Romuosastolla olevat puuhyllyt on suunniteltu mielestäni oikein, vaikkakin niiden hyllyillä notkuvat esineet ovat pääosin ylihinnoiteltua kaatopaikkatavaraa. Näillekin on varmaan oma ostajakuntansa. Vastaavia romukauppiaita löytyy Vantaaltakin.

Lahden Lanttilan tavararepertuaari oli vaatevoittoista. Tyhjiä myyntipaikkoja ei ollut montaa. Henkilökunta oli ystävällistä.

Tiloissa ja myyntipaikkojen sijoittelussa Lahden Lanttila häviää Vantaan Lanttilalle. Kassoille jonotus Lahdessa toimii kun ei ole ruuhkaa. Vantaalla kassoille jonotetaan yhdessä jonossa. Vuorossa oleva asiakas kutsutaan huutamalla rahastettavaksi. Tämä toimii, ja kohtelee jonottavia asiakkaita tasapuolisesti, vaikkakin ”SEURAAVA!” saattaa joskus käydä hermoille 🙂

Tavaravalikoima on Vantaalla monipuolisempaa. Yksi käyntikerta Lahdessa ei kuitenkaan riitä tarkempaan arviointiin. Lahteen tullaan varmaan uudestaan, joskus.

SPR Kontti

SPR:n Kontti Lahdessa ei poikkea muista. Kaikki on siistiä ja tavarat laitettu hyvin esille. Koska kyseessä on hyväntekeväisyysjärjestö, tuodaan Konttiin kierrätyskeskusta parempaa tavaraa, mitenkään väheksymättä kierrätyskeskusta ostopaikkana. Kumpainenkin on kiristänyt hinnoittelua, joskus jopa liian yläkanttiin. Tavara jää hyllyille seisomaan.

Lahden Kontti tuottaa varoja Punaisen Ristin avustustyöhön.
Tuloksesta käytetään:
50% piirien paikalliseen ohjelmatyöhön
25% katastrofirahaston kartuttamiseen
25% Kontti-ketjun kehittämiseen

Lahden Kontti kärsi lasipulasta, mitään löytöjä ei sieltä keräilijä tehnyt.

Fida, kirkkis, Pelastusarmeijan kirputori, Suurkirppis

Kun pienellä alueella on useita samantasoisia kirpputoreja, niin niistä tulee aikaa myöden toistensa kopioita. Samat myyjät täyttävät niissä pöytiä mitäänsanomattomalla krääsällä. Uutta tavaraa myydään surutta, mikä syö kirpputorin perusideaa. Tälläisestä keskittymästä tulee kiinalaisen halpatuonnin markkinapaikka. Näihin ei tarvitse tulla uudestaan.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kinder Surprise; Smurffit – Smurfs 3.01 1997 The Band

Kinder Surprise; Smurffit – Smurfs

Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs
Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs

Smurffit elävät metsässä, paikassa nimeltä Taivaanäärelä. Smurffit loi belgialainen sarjakuvapiirtäjä Peyo – Pierre Culliford – sarjakuvaan Johannes ja Pirkale.

Johannes ja Pirkale – Johan et Pirlouit

Kinder Smurffit, Kinder Toys SmurfsSmurffit esiintyivät Johannes ja Pirkale’ssa ensimmäisen kerran 1958.

Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs

1960-luvulla Peyo julkaisi Smurffeista oman sarjakuvan.

Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs
Suursmurffi (Papa Smurf), punalakkinen kyläpäällikkö K97n.60

Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs

Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs

Hanna-Barbera Productions julkaisi 1981 piirretyn The Smurfs. Sarjaa tehtiin 256 jaksoa vuoteen 1990. Smurffielokuvat ilmestyivät vuonna 2011 ja 2013.

Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs

Smurffi-hahmojen keräilystä tuli suosittu harrastus.

1997 Smurffit Musiikki – smurf Music

Kinder julkaisi 1997 kymmenen Smurffihahmoa; viisi puutarha-, ja viisi musiikkiaiheista figuuria.

97-59-63

Suomessa Semic julkaisi 1972–1973 kolme Smurffit sarjakuva-albumia, joista käytettiin tuolloin vielä nimitystä Muffe.

Muffet
Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs
K97n.59 Smurffiina – Smurfette
Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs
K97n.61
Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs
K97n.62
Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs
K97n.63

Yhtyneiden Kuvalehtien 1973–1979 Ruutu ja Non Stop -sarjakuvalehdissä Smurffit olivat Strumffeja. Koululainen-lehti julkaisi Strumffi-sarjakuvia 1970-luvun lopulla.

Semic alkoi julkaisemaan sarjakuvaa Smurffit nimellä 1980.

2002 Kinder julkaisi Smurffisarjan – Urheilusmurffit. Figuureissa esiintyvät 1997 hahmot uudelleensijoitettuina urheilun pariin.

UrheiluSmurffit 2002
Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs
K02N59
Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs
K02N60
Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs
K02N61
Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs
K02N62
Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs
K02N66

Kinder Smurffit, Kinder Toys Smurfs

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Keräilijä kiertää; Lasi- ja keräilytapahtuma, Riihimäki 11.6.2016

Riihimäen Lasi- ja keräilytapahtuma 2016

Lasimuseo, Riihimäki

Lasi- ja keräilytapahtuma Suomen lasimuseon pihamailla sai keräilijän suuntaamaan kohti Riihimäkeä. Emme juurikaan harrasta eräretkeilyä, joten päädyimme ystävällisten järjestysmiehien avustuksella samaan aikaan Riihimäellä järjestettyjen Kansainvälisten Erämessujen portille. Synnyinseutujen ulkopuolella ei pärjää enää ilman navigaattoria…

Kaupankäyntiä Riihimäellä

Lasi- ja kerälytapahtuman järjestää Suomen lasimuseon ystävät ry. Tuotto käytetään lasimuseon toiminnan tukemiseen. Myyntipaikka tapahtumassa edellyttää SLY ry:n jäsenyyttä. Sairastan ryfobiaa, joten ry:n jäsenyys ahdistaa. Olen mielummin tälläinen keräilevä yksinäinen susi. Tapahtuma oli kävijöille ilmainen, eikä edellyttänyt jäsenyyttä, onneksi.

Suomen lasimuseo on vuodesta 1980 alkaen toiminut vanhassa tehdasrakennuksessa, joka on alun perin rakennettu Paloheimo Oy:n turvejauhetehtaaksi vuonna 1914. Riihimäen lasi Oy muutti rakennuksen lasitehtaaksi 1921. Rakennuksessa on toiminut myös muovitehdas ja silkkipaino sekä viimeksi Riihimäen lasin kristallihiomo.

Historiallinen miljöö toimii. Myyjiä oli tapahtumassa paljon. Lähes kaikki pöydät notkuivat suomalaisista lasiesineistä. Kun myyntipaikkamaksu on 70 euroa, näkyy se luonnollisesti hintatasossa. Hyvistä esineistä kannattaa kuitenkin maksaa. Joitakin edullisia löytöjäkin oli tarjolla. Itse hain näin kattavasta tarjonnasta jotain erikoista ostettavaa.

Peileillä alustettu myyntipöytä on ilo silmille. On hienoa, että myyjä on nähnyt esillepanossa hieman vaivaa. Liian fiini pöytä ei herätä keräilijän ostohaluja. Myyntipöydän tulee mielestäni olla vähän ”rouhea”. Banaanilaatikot, joissa on sanomalehtiin kätkettyjä aarteita, toimii aina. Keräilijä on onnellinen silloin, kun pääsee hieman penkomaan.

Myyntipöydän ei pitäisi kuitenkaan olla näin rouhea 🙂 :

Jos tavarat eivät ole kadonneet Kimarakirppiksen, tai Riihimäen ison kirpputorin myyntipöydiltä, niin tuskin päivänvalo parantaa kolhiintuneiden lasiesineiden myyntiarvoa, ainakaan merkittävästi.

Tämän voisi laittaa kategoriaan ”Paskat kirppispöydät” 🙂

Lasi- ja keräilytapahtumassa lähes kaikki myyntipöydät olivat kuitenkin vaivalla rakennettuja, ja esineet kurantteja. Tälläiseen tapahtumaan tulee keräilijä uudelleen.

Keräilijällä on käytössä minibudjetti, eikä hinta/laatusuhteen arviointi ole varsinainen lajini. Mitään ylihinnoittelua ei kuitenkaan ollut havaittavissa.

Hyvällä tuurilla voi jostain peräkylän kirpputorilta tehdä löydön, mutta tänne oli esineet tuotu näyttävästi esille, puhtaana. Lisäksi myyjillä oli esittää tieto esineistä; niiden suunnittelijasta ja valmistajista, mikä auttaa kokematonta keräilijää ostopäätöksen teossa. Myös tinkimiseen oli jätetty lähes aina vara.

Itse kierrän Wirkkalat, Sarpanevat ja muut Iittalat kaukaa. Syynä tähän on Fiskarsin rahanhimo arvaamattomuus. ”Maata kannattaa ostaa, sitä ei valmisteta lisää”. Siinä oma ohjenuorani.

The Iittala Krouvi Beer Mug is proudly made in Slovenia

Seuraava vastaava tapahtuma järjestetään Fiskarsissa:
Antiikin, taiteen, designin ja vintagen monipuolinen kesätapahtuma Fiskarsin Antiikkipäivät järjestetään 7. – 10.7.2016 Fiskarsin Vanhalla veitsitehtaalla. Sisäänpääsy 10 €

Samaan aikaan järjestetään Billnäsin perinne- ja antiikkipäivät:
Billnäsin ainutlaatuinen ruukkimiljöö tarjoaa upeat puitteet kesän suurille perinne –ja antiikkipäiville. Paikalle saapuu yli sata kauppiasta ympäri Suomen. Tarjontaa on runsaasti niin vannoutuneelle harrastajalle kuin satunnaiselle kävijälle perheineen. Tapahtumaan on yleisölle vapaa pääsy

Keräilijä menee Billnäsi’n.

Värilasi saa aina aikaan OhO!-elämyksen, vaikka keräilijällä on väriä kokoelmissaan riittämiin. Värillisen käyttölasin markkinat on tullut koluttua, eikä siltä saralta tahdo löytyä mitään kiinnostavaa.

Vanhan Patruunan (www.vanhapatruuna.fi) ranskalaiset metallikorit Riihimäen lasin siirappipulloilla herättivät ansaittua kiinnostusta.
Setistä voi vaikka tarjota kesävieraille virvokkeita.

Kaiken kaikkiaan mukava päivä, eikä ilmakaan ollut huono, vaikkakin välillä piti vetää pipo korvien suojaksi.

Jotain ostoksiakin tuli tehtyä.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Keräilijä kiertää; Huhtikuu 2016

Perhekirppis Lanttila, Vantaa

Perhekirppis Lanttila, Vantaa 3.4.2016

Huhtikuussa Lanttilassa on vielä elämää. Mitä lähemmäs kesää mennään, sitä väljemmiksi Lanttilan käytävät käyvät. Ulkokirppikset heräävät henkiin.

Käynnin esineet; Kukkaruukut

Kokoonsa nähden nämä lasiset kukkaruukut ovat painavia: korkeus 8 cm, halkaisija 11 cm,  paino 650gr. Aika harvoin löytää näin hauskoja esineitä.

Kierrätyskeskus Kyläsaari, Helsinki 9.4.2016

Kierrätyskeskus Kyläsaari

Käynnin esine; Tanssiva pari

Tuhkakuppi 4849; Tanssiva pari, Karhula Oy

Karhula Oy valmisti tanssivalla parilla koristettuja tuhkakuppeja 1930-40-luvuilla useissa eri väreissä. Tätä ennen vastaavia tuhkakuppeja on valmistettu useilla koristeilla; hevosenpää, lintu, karhu, poro.

Helsingin Jäähalli 10.4.2016

Nordenskiöldinkadulla sijaitseva Helsingin jäähalli avattiin 1. lokakuuta 1966. Se on Helsingin vanhin jäähalli. Jäähalli suunniteltiin 1965 jääkiekon MM-kilpailuja varten. 1965 MM kisat pelattiin Tampereen jäähallissa.

Jäähallin kirppis, Helsinki

Käynnin esineet; sokerikko ja kermakko

Nuutajärven sokerikko ja kermakko

Perhekirppis Lanttila, Vantaa 17.4.2016

Perhekirppis Lanttila, Vantaa

Taas Lanttilassa!

Käynnin esine; Arabian maljakko

Coloria, malli HLA 112.2 – Arabia Oy
Hilkka-Liisa Ahola, Arabia Oy

Kierrätyskeskus Kilo, Espoo 22.4.2016

Mikä on maailman pienin poliisi?
– Kilon poliisi.

Kierrätyskeskus, Nihtisillan tavaratalo, Espoo

Käynnin esine; Arabian malja

Kultakoristeltu malja, Arabia Oy
Arabian piippuleima; 1932-49

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Lampun henki 1.01

1-IMG_0932

Jokin aika sitten kysyin kirpputorilla eräältä myyjältä lampunkuupan hintaa. Myyjä kertoi kuupan olevan Riihimäen Lasin valmistama, ja sen suunnittelija; ”kuuluisa Salakari”.

1-IMG_0938

Lampunkuupa oli pieni ruskea Kumelan Lasitehdas Oy:n Livalille valmistama Focus kuupa, enkä olisi mainitusta suunnittelijastakaan niin varma. 30 euroa pienestä kuupasta oli mielestäni liikaa, joten kiitin ja jatkoin matkaa.

1-IMG_0922

Lindströmin Valaisin Oy 1945-

Logo, Oy L E S AB – Oy Lindströmin Sähkö Lindströms Elektriska Ab

Lival 1960-

 

 

 

 

 

”Kumelassa ryhdyttiin 1950-luvun lopulla kokeilemaan metallin ja lasin yhdistämistä. Metallikehikon sisään puhallettiin lasi, joka tuli ulos metallikehikkoon leikatuista aukoista. Menetelmälle haettiin patenttia. Hakemus hylättiin 1962, sillä Saksassa oli käytetty samaa menetelmää aikaisemmin”.
Lähde; Oy Kumela, Lasimaalaamosta tehtaaksi – Suomen Lasimuseo

1-IMG_0906

Focus lampunkuupassa lasi on puhallettu rei’itettyyn hiiliteräslieriöön.

1-IMG_0962

”Kumelassa alettiin valmistamaan 1960-luvun alussa Jan Salakarin suunnittelemia esineitä, joissa lasi yhdistettiin kupariin; juomalaseja, maljoja, maljakoita, rasioita, kermakko ja sokerikko. Suomessa näitä esineitä myi Suomen Matkailijayhdistys matkamuistoksi”.
Lähde; Oy Kumela, Lasimaalaamosta tehtaaksi – Suomen Lasimuseo

1-IMG_0945

Korusuunnittelija Jan Salakari toimi Kumelan Lasitehtaassa freelance suunnittelijana. Salakarin suunnittelemat kupari/lasi-esineet poikkeavat koristeellisuudellaan huomattavasti Focus lampunkuupasta, vaikkakin valmistusmenetelmä on samankaltainen.

Suomen Matkailijayhdistys

Salakarin Suomen Matkailijayhdistykselle suunnittelemat esineet on stanssattu yhdistyksen logolla.

1-IMG_0913

Livalin kokoamissa Focus valaisimissa ei ole Livalin merkintöjä. Joissakin on ollut Livalin tarra, mutta nekin on voitu laittaa jälkikäteen. Valaisinosista löytyy joitakin toimittajien sähkötarkastusleimoja.

1-IMG_0941

”Lindströmin sähkö ja valaisimia valmistava Kumela tekivät yhteistyötä 1960-luvulta seuraavalle vuosikymmenelle. Kumela puhalsi valaisimia metallirunkoon eri väreissä, myös opaalilasiin kuten tässä. Valaisimen lasikuvut on puhallettu alihankintana Kumelan lasitehtaalla ja runko on koottu Oy Lindströmin Sähkön tuotantotiloissa (nyk. Lival). Valaisin on ollut tuotannossa 1960-luvulla. Harvinainen!”
Sitaatti; myynti-ilmoitus, osta-myy.net

1-IMG_0944

”Oy Lival Ab on Sipoossa toimiva valaisinyritys. Sen perusti Harald Lindström vuonna 1945 nimellä Lindströmin valaisin, joka sittemmin lyheni muotoon Lival”. Wikipedia

Oy Lindströmin Sähkö – Lindströms Elektriska Ab 11.01.1952 – 22.09.1960
Oy Lival Ab 23.09.1960- (Lähde: YTJ)

1-IMG_0912

”Lival on erikoistunut kotien sekä myymälä- ja näyttelytilojen valaistukseen. Se käyttää valaisinten kokoamisessa osittain vajaakuntoisia työntekijöitä kuntouttavan työtoiminnan merkeissä ja teettää kokoamistyötä myös Virossa. Vuonna 2011 Lival valittiin omassa sarjassaan Suomen tuottavimmaksi yritykseksi. Vuonna 1990 Livalille myönnettiin Tasavallan Presidentin kansainvälistymispalkinto”. Wikipedia

1-IMG_0943

Kumelan Lasitehdas Oy 1937 – 1985. Kumelan ja Livalin yhteistyö jatkui 60-luvun alusta 70-luvun puolelle.

1-IMG_0937

Lival toimi valaisimien kokoonpanijana. Se käytti kokoonpanoissa luovuutta. Focus lampunkuupa on istutettu useisiin valaisinrunkoihin. Yleisin kokonaisena säilynyt valaisintyyppi on alumiinikupeista, metalliputkista ja teakista koottu valaisin.

lival 02

 

 
Livalin kuvastosta löytyy näissä kuvissa esiintyvästä viisisakaraisesta valaisimesta variaatio, johon on ympätty Wirkkalan Wir-lamput. Neli-, ja kuusisakaraisissa on käytetty Ruotsissa valmistettuja lasikuupia.

1-IMG_0918

Focus valaisinkuupista on lisäksi tehty näyttäviä julkisen tilan valaisimia.

1-IMG_0939

1-IMG_0950

1-IMG_0955

1-IMG_0896

1-IMG_0899

Vanhoja valaisimia ostettaessa joutuu niihin teettämään usein sähkötyöt.

1-IMG_0927

1-IMG_0928

1-IMG_0899

Vanhan valaisimen kunnostaminen on kuitenkin vaivan arvoista!

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna