Erkkitapio Siiroinen, Jesperi

Erkkitapio Siiroinen jesperi
Riihimäen lasi

Siiroinen, Jesper, keltainen, Riihimäen lasi
Erkkitapio Siiroinen, Jesper, Riihimäen lasi

Kaadin 1971-1973
Sokerikko 1971-1973
Kermakko 1971-1973
Kulho H 180 mm 1971-1973

Siiroinen, Jesper, kermakko, Riihimäen lasi
Siiroinen, Jesper, puristelasia, vihreä keltainen kirkas

Siiroinen, Jesper, sokerikko, Riihimäen lasi

Siiroinen, Jesper, kermakko, sokerikko, Riihimäen lasi

Siiroinen, Jesper, sokerikot, Riihimäen lasi

Siiroinen, Jesper, keltainen, vihreä, Riihimäen lasi

Siiroinen, Jesper, Riihimäen lasi, suomalainen lasi

Siiroinen, Jesper, vihreä, Riihimäen lasi

Siiroinen, Jesper kirkas, Riihimäen lasi

Erkkitapio Siiroinen, Jesper lautanen, Riihimäen lasi

Siiroinen, Jesper kulhot, Riihimäen lasi
Siiroinen, Jesperi, puristelasi, jälkityöstetty kuumana sinisellä

Erkkitapio Siiroinen Jesperi Riihimäen lasi

Erkkitapio Siiroinen Jesperi Riihimäen lasi

Jesperi sarjassa koko lasiesineen pinta peittyy pienillä ameebakuvioilla. Jesperi sarjaa valmistettiin kirkkaana, keltaisena ja vihreänä. Kirkkaiden kulhojen ja lautasten pohja on jälkityöstetty sinisellä.

Jesperi (1971-73), on the other hand, had the amoeba-like flower pattern covering up the whole surface of the glass. The Jesperi collection included a tumbler, a jug, plates in three sizes, four bowls, and a sugar bowl and a creamer. The series was produced in clear, yellow and green colors.

もう一方のジャスペリ(1971-73)はグラス全体にアメーバのようなパターンが描かれています。そのコレクションにはタンブラー、ジャグ、プレートやボウル、クリーマー等があり、クリア、イエロー、グリーンのカラー展開がありました.
Sources:
Laakso, Timo: Erkkitapio Siiroinen – Riihimäen Lasin nuori lupaus
www.aikapaikka.com

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Humulus Lupulus, Riihimäen lasi

Humulus lupulus Riihimäen lasi

Humulus lupulus, suomalainen lasi
Humulus lupulus logo, Riihimäen lasi

Humala (Humulus lupulus) on köynnöstävä hamppukasvi.

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Humalan emikukintojen lupuliinihartseja käytetään oluen valmistuksessa.

Humalan emikasvia on käytetty oluen ja siman valmistamiseen hyvin pitkään. Keskiajalla oluen mausteena käytettiin useammin gruit-mausteseosta, mutta gruit vaihtui kaikkialla Euroopassa humalaan 1100-1500-luvuilla. Suomessa ensimmäiset maininnat humalan käytöstä ovat 1300-luvulta. Jo keskiajalla tilalliset olivat sakon uhalla velvoitettuja ylläpitämään humalatarhaa. Aina vuoteen 1915 Suomessa oli laissa määrätty, kuinka monta humalasalkoa kussakin talossa tuli olla. Ennen oluen teollisen valmistuksen alkamista humalaa kasvatettiinkin hyvin yleisesti, ja humalasalot olivat tyypillinen näky maalaistalojen ja torppien pihoissa. Wikipedia

Rakennuskaari 7 luku (ei kumottu)

Miten humalisto on istutettava ja kunnossa pidettävä
1 §
Jokaisessa talossa pitää olla humalisto, ja istuttakoon talonpoika joka vuosi hyviä juuria neljänkymmenen salon varalle, kunnes näitä tulee kaksisataa kokonaiseen taloon. Joka ei sitä tee, vetäköön sakkoa kultakin vuodelta [talarin], ja istuttakoon kuitenkin niinkuin on sanottu, jollei havaita, että humalistoa ei voi siihen istuttaa taikka siinä voimassa pitää.
2 §
Nimismies pankoon syyskäräjissä syytteenalaiseksi sen, joka ei ole humalistoa näin istuttanut, ja ottakoon sakon ulos ennen Tuomaanpäivää. Jos nimismies sen laiminlyö, maksakoon itse sen sakon.
3 §
Jos talonpojalla jo on kaksisatasalkoinen humalisto, pitäköön sen voimassa, ja enentäköön sitä, jos voipi. Jos hän laskee humaliston rappiolle, vetäköön sakkoa talarin kustakin neljästäkymmenestä salosta. Jos hän sen ihan autioksi jättää, vetäköön sakkoa kymmenen talaria ja tehköön humaliston uudestaan

Humala Otto Wilhelm Thomén teoksessa Flora von Deutschland, Österreich und der Schweiz (1885)

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Riihimäen lasin Humulus Lupulus sarja käsittää olutlasin sekä -tuopin. Tuoppia on valmistettu kahdella korvakkeella; umpinaisella ja alhaalta katkaistulla.

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Kahden tuopin pakkauksen merkinnöistä voi päätellä että tuoppia on valmistettu ainakin Riihimäen lasin Kotilasi aikakautena.

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Olutlasin pohjassa on teksti; Riihimäen lasi, Riihimäki, Finland. Joissakin tuopeissa on pohjassa Riihimäen lasin konemerkintä; R ja koneen numero.

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Erkkitapio Siiroinen, Jasas

Erkkitapio Siiroinen Jasas
Riihimäen lasi

Erkkitapio Siiroinen, Jasas
Erkkitapio Siiroinen, Jasas, Riihimäen lasi

Mehulasi 15 cl 1974-1976
Mehulasi 25 cl 1973-1974

Kaadin 110 cl 1974-1976
Kaadin 150 cl 1973-1974

Erkkitapio Siiroinen, Jasas
Erkkitapio Siiroinen, Jasas

Kiinnipuhallettua kirkasta lasia

Erkkitapio Siiroinen, Jasas

Erkkitapio Siiroinen, Jasas
Erkkitapio Siiroinen, Jasas, pohjakuviot

Erkkitapio Siiroinen, Jasas

Erkkitapio Siiroinen, Jasas

Erkkitapio Siiroinen, Jasas

Erkkitapio Siiroinen, Jasas

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Tallenna

Tuhka-astia kalalogo, Nuutajärvi

tuhka-astia ”kalalogo” nuutajärven lasi

Nuutajärven lasi
Nuutajärven lasi,tuhkakuppi

Tuhkakuppi on tupakantuhkalle ja -tumpeille tarkoitettu astia.

Nuutajärven lasi

Tupakoinnin keksivät intiaanit.

Nuutajärven lasi

Savukkeet yleistyivät Ranskassa 1830-luvulla.

Savukkeiden leviämistä edistettiin mainonnalla, jolla siirtolaisten ja köyhien huvista tehtiin houkutteleva.

Savuke yhdistettiin nuoruuteen, vauhtiin, urheiluun, terveyteen ja muodikkuuteen.


Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna