Humulus Lupulus, Riihimäen lasi

Humulus lupulus Riihimäen lasi

Humulus lupulus, suomalainen lasi
Humulus lupulus logo, Riihimäen lasi

Humala (Humulus lupulus) on köynnöstävä hamppukasvi.

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Humalan emikukintojen lupuliinihartseja käytetään oluen valmistuksessa.

Humalan emikasvia on käytetty oluen ja siman valmistamiseen hyvin pitkään. Keskiajalla oluen mausteena käytettiin useammin gruit-mausteseosta, mutta gruit vaihtui kaikkialla Euroopassa humalaan 1100-1500-luvuilla. Suomessa ensimmäiset maininnat humalan käytöstä ovat 1300-luvulta. Jo keskiajalla tilalliset olivat sakon uhalla velvoitettuja ylläpitämään humalatarhaa. Aina vuoteen 1915 Suomessa oli laissa määrätty, kuinka monta humalasalkoa kussakin talossa tuli olla. Ennen oluen teollisen valmistuksen alkamista humalaa kasvatettiinkin hyvin yleisesti, ja humalasalot olivat tyypillinen näky maalaistalojen ja torppien pihoissa. Wikipedia

Rakennuskaari 7 luku (ei kumottu)

Miten humalisto on istutettava ja kunnossa pidettävä
1 §
Jokaisessa talossa pitää olla humalisto, ja istuttakoon talonpoika joka vuosi hyviä juuria neljänkymmenen salon varalle, kunnes näitä tulee kaksisataa kokonaiseen taloon. Joka ei sitä tee, vetäköön sakkoa kultakin vuodelta [talarin], ja istuttakoon kuitenkin niinkuin on sanottu, jollei havaita, että humalistoa ei voi siihen istuttaa taikka siinä voimassa pitää.
2 §
Nimismies pankoon syyskäräjissä syytteenalaiseksi sen, joka ei ole humalistoa näin istuttanut, ja ottakoon sakon ulos ennen Tuomaanpäivää. Jos nimismies sen laiminlyö, maksakoon itse sen sakon.
3 §
Jos talonpojalla jo on kaksisatasalkoinen humalisto, pitäköön sen voimassa, ja enentäköön sitä, jos voipi. Jos hän laskee humaliston rappiolle, vetäköön sakkoa talarin kustakin neljästäkymmenestä salosta. Jos hän sen ihan autioksi jättää, vetäköön sakkoa kymmenen talaria ja tehköön humaliston uudestaan

Humala Otto Wilhelm Thomén teoksessa Flora von Deutschland, Österreich und der Schweiz (1885)

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Riihimäen lasin Humulus Lupulus sarja käsittää olutlasin sekä -tuopin. Tuoppia on valmistettu kahdella korvakkeella; umpinaisella ja alhaalta katkaistulla.

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Kahden tuopin pakkauksen merkinnöistä voi päätellä että tuoppia on valmistettu ainakin Riihimäen lasin Kotilasi aikakautena.

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Olutlasin pohjassa on teksti; Riihimäen lasi, Riihimäki, Finland. Joissakin tuopeissa on pohjassa Riihimäen lasin konemerkintä; R ja koneen numero.

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Erkkitapio Siiroinen, Jasas

Erkkitapio Siiroinen Jasas
Riihimäen lasi

Erkkitapio Siiroinen, Jasas
Erkkitapio Siiroinen, Jasas, Riihimäen lasi

Mehulasi 15 cl 1974-1976
Mehulasi 25 cl 1973-1974

Kaadin 110 cl 1974-1976
Kaadin 150 cl 1973-1974

Erkkitapio Siiroinen, Jasas
Erkkitapio Siiroinen, Jasas

Kiinnipuhallettua kirkasta lasia

Erkkitapio Siiroinen, Jasas

Erkkitapio Siiroinen, Jasas
Erkkitapio Siiroinen, Jasas, pohjakuviot

Erkkitapio Siiroinen, Jasas

Erkkitapio Siiroinen, Jasas

Erkkitapio Siiroinen, Jasas

Erkkitapio Siiroinen, Jasas

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Tallenna

Kaviaarimalja, Riihimäen lasi

kaviaarimalja Riihimäen lasi

Kaviaarimalja,Riihimäen lasi

Kaviaari on sammen mätiä. Kaviaari nautitaan usein alkupalana; paahtoleivällä, blinien tai smetanan kanssa. Kaviaari on pidettävä kylmänä, joten se tarjoillaan jäihin asetetusta astiasta tai kaviaarimaljasta.

Kaviaarimalja,Riihimäen lasi

Beluga (kitasampi) on suurin sampilaji. Sen mäti on suurijyväistä, noin 50 munaa grammassa. Belugaa pidetään parhaana kaviaarina munien koon vuoksi. Kitasampi tulee sukukypsäksi n. 20 vuotiaana, siksi Beluga kaviaarin tarjonta on rajallista. Maailmankaupasta kitasammen mädin osuus on muutama prosentti.

Kaviaarimalja,Riihimäen lasi

Osetra (venäjänsampi) on pienempi sampi, jonka mädissä on noin 85 munaa grammassa. Suomessa viljellään siperiansampea, joista saadaan Osetra-laadun kaviaari. Sammen maailmanlaajuinen viljely on lisännyt tarjonnan määrää ja laskenut kaviaarin hintaa.

Kaviaarimalja,Riihimäen lasi

Sevrugan (tähtisampi) mäti on pienijyväisintä, noin 115 munaa grammassa. Tämän kaviaarin osuus maailmankaupasta on noin 40 %.

Harvinaista kultaista kaviaaria saadaan sammen sukuisesta sterletistä.

Kaviaarimalja,Riihimäen lasi

Jäljitelmä- ja merileväkaviaarit on valmistettu merilevästä tai kasviproteiinista. Ne näyttävät ulkoisesti kaviaarilta tai mädiltä. Merileväkaviaari on kalakantojen kannalta ympäristövastuullinen vaihtoehto.

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Tallenna

Tuhka-astia kalalogo, Nuutajärvi

tuhka-astia ”kalalogo” nuutajärven lasi

Nuutajärven lasi
Nuutajärven lasi,tuhkakuppi

Tuhkakuppi on tupakantuhkalle ja -tumpeille tarkoitettu astia.

Nuutajärven lasi

Tupakoinnin keksivät intiaanit.

Nuutajärven lasi

Savukkeet yleistyivät Ranskassa 1830-luvulla.

Savukkeiden leviämistä edistettiin mainonnalla, jolla siirtolaisten ja köyhien huvista tehtiin houkutteleva.

Savuke yhdistettiin nuoruuteen, vauhtiin, urheiluun, terveyteen ja muodikkuuteen.


Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Joutui armas aika ja Suvi suloinen

Suvi maljakot ja kynttilänjalat arabia

Arabia Oy Suvi
Gunvor Olin-Grönqvist, Arabia, Suvi

Gunvor Agnes Margareta Olin-Grönqvist (1928–2005) keramiikkataiteilija.

Gunvor Olin-Grönqvist, Arabia, Suvi

Gunvor Olin-Grönqvist työskenteli Arabian taideteollisuusosastolla 1951-1993. Gunvor käytti teoksissaan GOG-merkintää.

Gunvor Olin-Grönqvist, Arabia, Suvi

Olin-Grönqvist opiskeli myös kuvanveistoa sekä keramiikkaa. Arabian taideteollisuusosastolla työskennellyt Olin-Grönqvist suunnitteli aluksi kuvioita muiden töihin mutta pääsi myöhemmin tekemään myös omia teoksia.

Gunvor Olin-Grönqvist, Arabia, Suvi

Maljakko
H 60, 145, 150, 215, 280 mm

Above is the Arabia’s vase called Summer (Suvi in finnish) that is designed by Gunvor Olin-Grönqvist. These vases were made five different sizes and also as candlestics. The vases were manufactured between the years 1979 and 1989.

Gunvor Olin-Grönqvist, Arabia, Suvi

Kynttilänjalka H 90, 150 mm
Kynttilänjalka ∅ 130 mm

Gunvor Olin-Grönqvist, Arabia, Suvi

Gunvor Olin-Grönqvist, Arabia, Suvi

Kukkaruukun suoja-astia H 110, 125, 145 mm
Amppeli H 110 mm

Gunvor Olin-Grönqvist, Arabia, Suvi

Gunvor Olin-Grönqvist, Arabia, Suvi

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna