Lampun henki 1.01

1-IMG_0932

Jokin aika sitten kysyin kirpputorilla eräältä myyjältä lampunkuupan hintaa. Myyjä kertoi kuupan olevan Riihimäen Lasin valmistama, ja sen suunnittelija; ”kuuluisa Salakari”.

1-IMG_0938

Lampunkuupa oli pieni ruskea Kumelan Lasitehdas Oy:n Livalille valmistama Focus kuupa, enkä olisi mainitusta suunnittelijastakaan niin varma. 30 euroa pienestä kuupasta oli mielestäni liikaa, joten kiitin ja jatkoin matkaa.

1-IMG_0922

Lindströmin Valaisin Oy 1945-

Logo, Oy L E S AB – Oy Lindströmin Sähkö Lindströms Elektriska Ab

Lival 1960-

”Kumelassa ryhdyttiin 1950-luvun lopulla kokeilemaan metallin ja lasin yhdistämistä. Metallikehikon sisään puhallettiin lasi, joka tuli ulos metallikehikkoon leikatuista aukoista. Menetelmälle haettiin patenttia. Hakemus hylättiin 1962, sillä Saksassa oli käytetty samaa menetelmää aikaisemmin”.
Lähde; Oy Kumela, Lasimaalaamosta tehtaaksi – Suomen Lasimuseo

1-IMG_0906

Focus lampunkuupassa lasi on puhallettu rei’itettyyn hiiliteräslieriöön.

1-IMG_0962

”Kumelassa alettiin valmistamaan 1960-luvun alussa Jan Salakarin suunnittelemia esineitä, joissa lasi yhdistettiin kupariin; juomalaseja, maljoja, maljakoita, rasioita, kermakko ja sokerikko. Suomessa näitä esineitä myi Suomen Matkailijayhdistys matkamuistoksi”.
Lähde; Oy Kumela, Lasimaalaamosta tehtaaksi – Suomen Lasimuseo

1-IMG_0945

Korusuunnittelija Jan Salakari toimi Kumelan Lasitehtaassa freelance suunnittelijana. Salakarin suunnittelemat kupari/lasi-esineet poikkeavat koristeellisuudellaan huomattavasti Focus lampunkuupasta, vaikkakin valmistusmenetelmä on samankaltainen.

Suomen Matkailijayhdistys

Salakarin Suomen Matkailijayhdistykselle suunnittelemat esineet on stanssattu yhdistyksen logolla.

1-IMG_0913

Livalin kokoamissa Focus valaisimissa ei ole Livalin merkintöjä. Joissakin on ollut Livalin tarra, mutta nekin on voitu laittaa jälkikäteen. Valaisinosista löytyy joitakin toimittajien sähkötarkastusleimoja.

1-IMG_0941

”Lindströmin sähkö ja valaisimia valmistava Kumela tekivät yhteistyötä 1960-luvulta seuraavalle vuosikymmenelle. Kumela puhalsi valaisimia metallirunkoon eri väreissä, myös opaalilasiin kuten tässä. Valaisimen lasikuvut on puhallettu alihankintana Kumelan lasitehtaalla ja runko on koottu Oy Lindströmin Sähkön tuotantotiloissa (nyk. Lival). Valaisin on ollut tuotannossa 1960-luvulla. Harvinainen!”
Sitaatti; myynti-ilmoitus, osta-myy.net

1-IMG_0944

”Oy Lival Ab on Sipoossa toimiva valaisinyritys. Sen perusti Harald Lindström vuonna 1945 nimellä Lindströmin valaisin, joka sittemmin lyheni muotoon Lival”. Wikipedia

Oy Lindströmin Sähkö – Lindströms Elektriska Ab 11.01.1952 – 22.09.1960
Oy Lival Ab 23.09.1960- (Lähde: YTJ)

1-IMG_0912

”Lival on erikoistunut kotien sekä myymälä- ja näyttelytilojen valaistukseen. Se käyttää valaisinten kokoamisessa osittain vajaakuntoisia työntekijöitä kuntouttavan työtoiminnan merkeissä ja teettää kokoamistyötä myös Virossa. Vuonna 2011 Lival valittiin omassa sarjassaan Suomen tuottavimmaksi yritykseksi. Vuonna 1990 Livalille myönnettiin Tasavallan Presidentin kansainvälistymispalkinto”. Wikipedia

1-IMG_0943

Kumelan Lasitehdas Oy 1937 – 1985. Kumelan ja Livalin yhteistyö jatkui 60-luvun alusta 70-luvun puolelle.

1-IMG_0937

Lival toimi valaisimien kokoonpanijana. Se käytti kokoonpanoissa luovuutta. Focus lampunkuupa on istutettu useisiin valaisinrunkoihin. Yleisin kokonaisena säilynyt valaisintyyppi on alumiinikupeista, metalliputkista ja teakista koottu valaisin.

lival 02

Livalin kuvastosta löytyy näissä kuvissa esiintyvästä viisisakaraisesta valaisimesta variaatio, johon on ympätty Wirkkalan Wir-lamput. Neli-, ja kuusisakaraisissa on käytetty Ruotsissa valmistettuja lasikuupia.

1-IMG_0918

Focus valaisinkuupista on lisäksi tehty näyttäviä julkisen tilan valaisimia.

1-IMG_0939

1-IMG_0950

1-IMG_0955

1-IMG_0896

1-IMG_0899

Vanhoja valaisimia ostettaessa joutuu niihin teettämään usein sähkötyöt.

1-IMG_0927

1-IMG_0928

1-IMG_0899

Vanhan valaisimen kunnostaminen on kuitenkin vaivan arvoista!

RE:

”Hei Hyvä Arpaonheitetty-herra! 😃
Olen kerännyt itse paljon Livalin Focus-valaisimia useamman vuoden ajan. Olen pitänyt ko. lampun suunnittelijana Jan Salakaria, mm. blogisi perusteella. Nyt kuitenkin huomasin Facebookissa, että asian laita ei olisikaan niin, suunnittelijaksi veikattiin Stig Lindströmiä vanhan lehtileikkeen perusteella. Laitoin Livalille sähköpostia ja sieltä vastattiin, että Focus-valaisimen on suunnitellut nykyinen omistaja ja toimitusjohtaja Stig Lival-Lindström, hän on Lindströmin Sähkön perustajan poika”.

Stig Lindström

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Keräilijä kiertää; Kontti, Vantaa 26.3.2016

SPR Kontti vantaa

SPR Kontti Vantaa

SPR:n Kontti hinnoittelee myytävät lasitavarat varmuudella. Tunnistettuihin lasiesineisiin haetaan hinta jostain kirpputorin ja HuutoNetin välimaastosta. Tunnistusvirheitä ei Kontissa näe. Kontin semiedullinen hinnoittelu ei jätä trokareille pelivaraa, joten hyväntekeväisyydellekin jää tilaa.

SPR Kontti Kierrätystavaratalo Vantaa

Käynnin esineeksi valitsen Riihimäen lasin kaksihaaraisen kynttilänjalan. Malli on joko jugendia tai art decoa, en tiedä. Näitä kun tulee vastaan, niin harvoin jää ostamatta.

”Jugend (saks. Jugend ’nuoruus’) eli art nouveau (ransk. art nouveau ’uusi taide’) on taiteen tyylisuuntaus, joka vallitsi Euroopassa 1880-luvulta ensimmäisen maailmansodan alkuun. Sille oli tyypillistä eri taiteenalojen välisten rajojen hävittäminen niin että ihmisen koko elinympäristö tuli taiteilijan ulottuville. Erityisesti jugend vaikutti arkkitehtuurissa ja taideteollisessa muotoilussa. Jugend on näkyvästi esillä monissa Euroopan kaupungeissa, kuten Budapestin arkkitehtuurissa”.

”Art deco (ransk. Art Déco) on ensimmäisen ja toisen maailmansodan välissä esiintynyt tyyli koristetaiteissa, josta se levisi vaikuttamaan arkkitehtuuriin, muotoiluun, muotiin ja kuvataiteisiin. Sanaa ryhdyttiin käyttämään vasta 1960-luvun lopulla, ja se juontuu Ranskassa 1925 pidetystä taideteollisuusnäyttelystä Exposition Internationale des Arts Décoratifs et Industriels Modernes”.

Jugend 1890–1914; historismi, luonnon ornamentiikka, käsityön ihanne
Art Deco 1925–1939; modernismi, konemainen hehku, teolliset tuotantotekniikat

Riihimäen kaksihaaraista kynttilänjalkaa on valmistettu useassa eri värissä. Kynttilänjalasta on tehty myös kolmihaarainen versio, sekä ns. piiankynttilä; kantokahvallinen yhden kynttilän lyhtyjalka.

Riihimäen lasi Oy, Kotelopakkauksia 1938

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko

Erkkitapio Siiroinen – pablo maljakko – pablo vase – Riihimäen lasi

Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko, Riihimäen lasi, Finnish glass
Siiroinen, Pablo 1389:n hahmotelma kynttiläluonnoksina

Siiroinen on saanut vaikutteita Pablo sarjaan, aina nimeä myöden, kubismin ”isältä” Pablo Picassolta. Se, heijastuuko maljakoista fasetti- vai tsekkiläinen kubismi, jää katsojan varaan.

Cézanne tulkitsi luontoa lieriön, kartion ja pallon avulla, joka on fasettikubismin lähtökohta. Tsekkiläinen kubismi painottaa vinoja tasoja, teräviä kulmia ja kristallin muotoisia hahmoja.

Pabloja on valmistettu kolmea väriä, neljässä muodossa. Punaisista maljakoista löytyy ylipoltolla aikaansaatuja eri värivivahteita.

Pablo maljakoita valmistettiin Riihimäellä vuosina 1971-75.

Riihimäen lasi, Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko
Siiroinen, Pablo maljakot, neljä eri muotoa

1386, 1387 vuosina 1971-74
1388, 1389 vuosina 1971-75

Maljakot ovat kiinnipuhallettua lasia.

Riihimäen lasi, Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko
Siiroinen, Pablo, ylipoltolla aikaansaatu oranssin hehku

Punaisen lasin valmistuksessa on käytetty kultakloridia (kultarubiini). Kallis kulta on korvattu kuparilla (kuparirubiini). Nykyään käytetään seleeniä ja kadmiumsulfidia (seleenirubiini). Suomessa ei ole käytetty kultarubiinia lasin valmistuksessa.

Punainen on uudelleenlämmitysväri. Esine puhalletaan tai puristetaan ensin valmiiksi, jonka jälkeen se lämmitetään uudelleen. Jälkipoltossa väri muuttuu punaiseksi. Jälkipoltto ja kalliit raaka-aineet nostavat punaisen lasin valmistuskustannuksia muun väriseen lasiin nähden.

Riihimäen lasi, Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko
Siiroinen, Pablo maljakko,värit

Pablo maljakoiden värit: rubiininpunainen, ultramariininsininen ja amber.

Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko, Riihimäen lasi, Finnish glass

Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko, Riihimäen lasi, Finnish glass

Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko, Riihimäen lasi, Finnish glass

Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko, Riihimäen lasi, Finnish glass

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna