Kirppiskassi – Vermon Konttitori

Kirppiskassi
Vermon Konttitori 19.05.2019

Vermon kirppis, Konttitori, Vermon raviradan parkkipaikalla Espoon Leppävaarassa on avoinna aina kesäsunnuntaisin 19.5.-22.9.2019 klo 10-14.

Olemme käyneet Vermon kirpputorilla vuosia. Yleensä ensimmäinen kesäkirppis on hiljainen, mutta nyt myyjiä oli paljon. Iso osa tosin ns. ammattimyyjiä, mikä ei välttämättä ole keräilijän kannalta huono asia. Aurinkoisina päivinä koko kirpputorin kiertämisessä tulee kuuma. Alueella on hyvä kahvio, jos ei omaa vesipulloa tullut mukaan.

Kermakko ja sokerikko: Nanny Still – Viiru, Riihimäen Lasi

Jos on ollut kirpputorilla myyjänä tietää, että kovin ostajakuhina käy kun on asettamassa tavaroita myyntiin. Silloin on liikkeellä haukat.

Kara lautaset, Riihimäen Lasi

Keräilijä on kyyhky, joka haluaa aloittaa sunnuntaiaamun rauhassa, ehtii sitä myöhemminkin. Harvoin on jäänyt kirppiskassi tyhjäksi.

Köyhän kristallia; Puristelasimalja, Riihimäen Lasi

Kun on kerännyt lasikokoelmaa pitkään, on päähän jäänyt tietoa. Tieto on keräilyn suola. Nopealla vilkaisulla oppii näkemään myynnissä olevat helmet.

4 Kynttilänjalkaa; Kerttu Nurminen – Säde, Nuutajärvi, ArabiaFinland

Olen huono tinkijä, mutta hyvä ostaja. Usein tulee jäätyä rupattelemaan myyjien kanssa. Onneksi on aina hoputtaja mukana… Kirppiskassi kädessä.

Tupsluikkari aka Lapikas

Urbaanin sanakirjan mukaan tupsluikuri tarkoittaa; ” Shotti, viinapaukku, snapsi”. Tupsluikkari on siten lasiastia, josta otetaan tupsluikurit.

Lasinkaivertaja Toivo Kumén perusti 1933 lasimaalaamo Lasinjalostamo Toivo Kumén Oy:n. Toivon veljet Ilmari ja Oiva tulivat mukaan toimintaan 1934. Kuménit muuttivat sukunimensä Kumelaksi 1935. Lasinmaalaamon nimi muutettiin Osakeyhtiö Kumelaksi 1936.

Kumelan lasitehdas valmisti tupsluikkareita, joita myös lapikkaiksi kutsutaan, vuodesta 1974 vuoteen 1977. Humppilan Lasitehdas osti Kumelan 1976. Humppilan alaisuudessa jatkettiin vuoteen 1981, jolloin Kumelan lasitehdas lopetti toimintansa konkurssiin.

Wärtsilä osti Humppilan lasitehtaan 1986, ja se muutettiin ajan saatossa kauppakeskukseksi. 2008 Humppilan lasinpuhallustoimintaa jatkoi Bianco Blu, joka lopetti toimintansa 2016.

Tupsluikkarit kuvaavat hyvin Suomen lasiteollisuuden tilaa 70-80 luvulla. Henkensä pitimiksi valmistettiin yksinkertaisia tuotteita hyllyjen täytteeksi tehtaanmyymälään, sekä mahdollisiksi liikelahjoiksi. Tupsluikkarit pitivät pintansa vielä Humppilan alaisuudessa, tai sen tuotteena.

Epäkäytännöllinen snapsilasi taittui mm. hammastikkuastiaksi tehtaan yhteydessä olevan kahvilan pöydille, ja tehtaanmyymälän hyllylle, josta ohikulkija sai oman Tupsluikkarin muistoksi käynnistä muutamalla markalla. Tai tupaantuliaisiksi kuuden Tupsluikkarin laatikon, ehkä kympillä tai parilla.

Joissakin Tupsluikkareissa on reikä, todennäköisesti kaulanarulle. Aluksi pidin reikää omatekoisena, mutta olen ostanut vastaavia eri paikoista, joten on mahdollista että reijät on tehty Kumelan lasitehtaassa.

Tupsluikkareiden värit; ruskea, vihreä, sininen, kirkas, lila (vaalea), lila (tumma). Tumma lila näyttää lähes mustalta.

Kinder surprise Barbie 2019

Kinder yllätys Barbie 2019
Kinder surprise Barbie 2019

Barbie esiteltiin ensimmäisen kerran New Yorkin lelumessuilla 9.3.1959

Kinder-yllätysmunia on valmistettu vuodesta 1972 lähtien

Kinder-yllätysmunat tulivat myyntiin Suomessa vuonna 1977

Käsinmaalattujen Kinder-figuurien keräily on ehkä suosituinta. Alkujaan figuurit maalattiin Kiinassa käsin, mutta sittemmin käsinmaalauksen on korvannut saksalaiset automaattikoneet.

Linnun muna on päältäpäin eloton ja kylmä, mutta kätkee sisäänsä elämän . Ensimmäiset merkinnät maalatuista pääsiäismunista löytyy 900-luvulta; Tessalonikin luostarin igumeni antoi munkeille pääsiäisyönä maalatut pääsiäismunat.

Rairuoho yleistyi Suomessa pääsiäiskoristeena 1960-luvulla

Kinder yllätys Barbie 2019

Riihimäen ”Lumihiutale” juomalasi

Riihimäen lasi – lumihiutale juomalasi

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi

Jos on nähnyt tämän lasin myyntipakkauksen, tietää ettei siinä ole lumihiutaleesta mitään mainintaa. Jotkut esineet, joille valmistaja on antanut ainoastaan tuotenumeron, saavat sen ulkoisen ominaisuuden tai käyttötarkoituksen mukaisen kutsumanimen.

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi
Lumiukko ja Lumiakka, design Minna Immonen, Arabia

Lumihiutale sopii nimeksi näille laseille paremmin kuin ; kahdeksansakarainenpallohäkkyrä.

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi

Lumiukko figuriini – Minna Immonen, Arabia 2010

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi, suomalainen lasi

Lumiakka figuriini – Minna Immonen, Arabia 2010

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi, Finnish glass

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi, Suomalainen lasi, Finnish glass

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Olympia juomalasi

Olympia juomalasi
Helsingin olympialaiset 1952

Riihimäen lasi, Karhulan lasi, Olympialasi, Olympiamalja
Olympiamalja 1940 ja Olympialasi 1952

Helsingin olympialaisiin valmistettiin laaja skaala erilaisia muistoesineitä ja turistirihkamaa. Olympia muistojuomalasi on yksinkertainen, sitä koristava olympiastadion, lehvät ja tekstit painokuvia. Kuvan lasin värit ovat poikkeuksellisesti kulta/hopea/sininen. Painokuva on olympialaseissa yleensä sinivalkoinen. Lasit on valmistanut joko Riihimäki tai Karhula.

Olympiamalja 1940, Olympialasi 1952

Coca-Cola lahjoitti 720 000 pulloa Hollannissa valmistettua Coca Colaa Sotainvalidien Veljesliitolle ja Olympiakisojen järjestelytoimikunnalle myytäväksi Helsingin olympiakisoihin. Myynnistä saadut varat sai Sotainvalidien Veljesliito.

Juoma-apajilla kalasti myös moni suomalainen virvoitusjuomatehdas.

Kuvien pulloissa esiintyvät etiketit ovat väärissä paikoissa, eli kyseessä on jonkinlainen väärennös. Näitä virityksiä näkee myynnissä usein.

Riihimäen Panimon, jonka nimi vaihtui 1949 yrityskaupan yhteydessä Olut Oy:ksi, pullossa on Hartwallin korkki. Alkoholivapaan Olympiaadin etiketti on kuin suoraan painosta. Olympiaadijuoma ei todennäköisesti liity Helsingin olympialaisiin.

Hyvin entisöity etiketti saattaa nostaa melko yleisen pullon myyntiarvoa huomattavasti. Pullot ovat vanhaa pula-ajan kehnolasista Karhulaa.

Olympiamalja 1940, Olympialasi 1952

Olympiamalja 1940, Olympiajuoma, Riihimäen panimo

Olympiamalja 1940, urheilujuoma Olympiaadi

Olympiamalja 1940, Olympialasi 1952, kinderhahmot

Amerikkalainen jalkapallo oli näytöslajina Los Angelesissa 1932. Pelejä pelattiin yksi; Yhdysvaltain länsirannikko vs itärannikko. Sittemmin ei amerikkalaista jalkapalloa ole olympialaisissa nähty.

Olympiamalja 1940, Olympialasi 1952

Uinti on olympialaisten alkuperäislaji, se on ollut mukana kaikissa olympialaisissa vuodesta 1896 lähtien. Naiset uivat ensimmäisen kerran vuoden 1912 kesäolympialaisissa Tukholmassa.

Olympiamalja 1940, Olympiajuoma, Riihimäen panimo

Golf on ollut olympialajina Pariisissa 1900, Saint Louis’ssa 1904 ja viimeksi Rio de Janeirossa 2016, jolloin siitä tuli kesäolympialaisten pysyvä laji.

Tapio Wirkkalan suunnittelemat postimerkit Helsingin olympialaisiin

Tapio Wirkkala osallistui jo 1939 postimerkkien suunnittelukilpailuun, mutta 1940 olympialaisia ei koskaan järjestetty. 1952 olympialaisiin julkaistiin muiden ohessa kaksi Tapio Wirkkalan suunnittelemaa merkkiä. Postimerkeissä +6 ja +1 ovat olympiakeräyksen osuus.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna