”Lumihiutale” juomalasi – Riihimäen lasi

Riihimäen lasi – lumihiutale juomalasi

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi

Jos on nähnyt tämän lasin myyntipakkauksen, tietää ettei siinä ole lumihiutaleesta mitään mainintaa. Jotkut esineet, joille valmistaja on antanut ainoastaan tuotenumeron, saavat sen ulkoisen ominaisuuden tai käyttötarkoituksen mukaisen kutsumanimen.

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi
Lumiukko ja Lumiakka, design Minna Immonen, Arabia

Lumihiutale sopii nimeksi näille laseille paremmin kuin ; kahdeksansakarainenpallohäkkyrä.

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi

Lumiukko figuriini – Minna Immonen, Arabia 2010

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi, suomalainen lasi

Lumiakka figuriini – Minna Immonen, Arabia 2010

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi, Finnish glass

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi, Suomalainen lasi, Finnish glass

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi

Lumihiutale juomalasi, Riihimäen lasi

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Pablo vase ambra by Erkkitapio Siiroinen

erkkitapio siiroinen – pablo vase ambra riihimäen lasi

Pablo maljakko ruskea, Erkkitapio Siiroinen, Riihimäen lasi, suomalainen lasi
Pablo vase blue by Erkkitapio Siiroinen

This brown (ambra) glass vase is called Pablo

Pablo maljakko ruskea, Erkkitapio Siiroinen, Riihimäen lasi, suomalainen lasi

Produced 1971-1975

The Pablo vase collection appeared in the Riihimäki cataloque in 1971

Fixed blown glass. The height is 20 cm = 8″

Pablo maljakko ruskea, Erkkitapio Siiroinen, Riihimäen lasi, suomalainen lasi

Pablo vases was designed in 1971 by Erkkitapio Siiroinen for renowned Finnish glassware company Riihimäen Lasi Oy Finland. Siiroinen joined the company in 1968 as a freelancer and designed his iconic range of Pablo cased glass vases, inspired by Picasso’s cubism.

Pablo maljakko ruskea, Erkkitapio Siiroinen, Riihimäen lasi, suomalainen lasi

These highly collectible vases come in four different designs and three colours – amber (brown), ultramarine (blue) and red. Vases of Padlo collection based on the connections of cylindrical and four-sided tubular elements.

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Pablo vase blue by Erkkitapio Siiroinen

erkkitapio siiroinen – pablo vase blue riihimäen lasi

Pablo maljakko sininen, Erkkitapio Siiroinen, Riihimäen lasi, suomalainen lasi
Pablo vase blue by Erkkitapio Siiroinen

This blue glass vase is called Pablo

Pablo maljakko sininen, Erkkitapio Siiroinen, Riihimäen lasi, suomalainen muotoilu

Produced 1971-1975

Pablo maljakko sininen, Erkkitapio Siiroinen, Riihimäen lasi, finnish design

Pablo vases was designed in 1971 by Erkkitapio Siiroinen for renowned Finnish glassware company Riihimäen Lasi Oy Finland. Siiroinen joined the company in 1968 as a freelancer and designed his iconic range of Pablo cased glass vases, inspired by Picasso’s cubism.

Pablo maljakko sininen, Erkkitapio Siiroinen, Riihimäen lasi, finnish glass

These highly collectible vases come in four different designs and three colours – amber (brown), ultramarine (blue) and red.

Pablo maljakko sininen, Erkkitapio Siiroinen, Riihimäen lasi, suomalainen lasi

Vases of Padlo collection based on the connections of cylindrical and four-sided tubular elements.

Pablo maljakko sininen, Erkkitapio Siiroinen, Riihimäen lasi, suomalainen muotoilu

The Pablo vase collection appeared in the Riihimäki cataloque in 1971

Pablo maljakko sininen, Erkkitapio Siiroinen, Riihimäen lasi, finnish design

Fixed blown glass. The height is 20 cm = 8″

Pablo maljakko sininen, Erkkitapio Siiroinen, Riihimäen lasi, finnish glass

Pablo maljakko sininen, Erkkitapio Siiroinen, Riihimäen lasi, suomalainen lasi

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Humulus Lupulus, Riihimäen lasi

Humulus lupulus Riihimäen lasi

Humulus lupulus, suomalainen lasi
Humulus lupulus logo, Riihimäen lasi

Humala (Humulus lupulus) on köynnöstävä hamppukasvi.

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Humalan emikukintojen lupuliinihartseja käytetään oluen valmistuksessa.

Humalan emikasvia on käytetty oluen ja siman valmistamiseen hyvin pitkään. Keskiajalla oluen mausteena käytettiin useammin gruit-mausteseosta, mutta gruit vaihtui kaikkialla Euroopassa humalaan 1100-1500-luvuilla. Suomessa ensimmäiset maininnat humalan käytöstä ovat 1300-luvulta. Jo keskiajalla tilalliset olivat sakon uhalla velvoitettuja ylläpitämään humalatarhaa. Aina vuoteen 1915 Suomessa oli laissa määrätty, kuinka monta humalasalkoa kussakin talossa tuli olla. Ennen oluen teollisen valmistuksen alkamista humalaa kasvatettiinkin hyvin yleisesti, ja humalasalot olivat tyypillinen näky maalaistalojen ja torppien pihoissa. Wikipedia

Rakennuskaari 7 luku (ei kumottu)

Miten humalisto on istutettava ja kunnossa pidettävä
1 §
Jokaisessa talossa pitää olla humalisto, ja istuttakoon talonpoika joka vuosi hyviä juuria neljänkymmenen salon varalle, kunnes näitä tulee kaksisataa kokonaiseen taloon. Joka ei sitä tee, vetäköön sakkoa kultakin vuodelta [talarin], ja istuttakoon kuitenkin niinkuin on sanottu, jollei havaita, että humalistoa ei voi siihen istuttaa taikka siinä voimassa pitää.
2 §
Nimismies pankoon syyskäräjissä syytteenalaiseksi sen, joka ei ole humalistoa näin istuttanut, ja ottakoon sakon ulos ennen Tuomaanpäivää. Jos nimismies sen laiminlyö, maksakoon itse sen sakon.
3 §
Jos talonpojalla jo on kaksisatasalkoinen humalisto, pitäköön sen voimassa, ja enentäköön sitä, jos voipi. Jos hän laskee humaliston rappiolle, vetäköön sakkoa talarin kustakin neljästäkymmenestä salosta. Jos hän sen ihan autioksi jättää, vetäköön sakkoa kymmenen talaria ja tehköön humaliston uudestaan

Humala Otto Wilhelm Thomén teoksessa Flora von Deutschland, Österreich und der Schweiz (1885)

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Riihimäen lasin Humulus Lupulus sarja käsittää olutlasin sekä -tuopin. Tuoppia on valmistettu kahdella korvakkeella; umpinaisella ja alhaalta katkaistulla.

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Kahden tuopin pakkauksen merkinnöistä voi päätellä että tuoppia on valmistettu ainakin Riihimäen lasin Kotilasi aikakautena.

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Humulus lupulus,Riihimäen lasi

Olutlasin pohjassa on teksti; Riihimäen lasi, Riihimäki, Finland. Joissakin tuopeissa on pohjassa Riihimäen lasin konemerkintä; R ja koneen numero.

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Kaviaarimalja, Riihimäen lasi

kaviaarimalja Riihimäen lasi

Kaviaarimalja,Riihimäen lasi

Kaviaari on sammen mätiä. Kaviaari nautitaan usein alkupalana; paahtoleivällä, blinien tai smetanan kanssa. Kaviaari on pidettävä kylmänä, joten se tarjoillaan jäihin asetetusta astiasta tai kaviaarimaljasta.

Kaviaarimalja,Riihimäen lasi

Beluga (kitasampi) on suurin sampilaji. Sen mäti on suurijyväistä, noin 50 munaa grammassa. Belugaa pidetään parhaana kaviaarina munien koon vuoksi. Kitasampi tulee sukukypsäksi n. 20 vuotiaana, siksi Beluga kaviaarin tarjonta on rajallista. Maailmankaupasta kitasammen mädin osuus on muutama prosentti.

Kaviaarimalja,Riihimäen lasi

Osetra (venäjänsampi) on pienempi sampi, jonka mädissä on noin 85 munaa grammassa. Suomessa viljellään siperiansampea, joista saadaan Osetra-laadun kaviaari. Sammen maailmanlaajuinen viljely on lisännyt tarjonnan määrää ja laskenut kaviaarin hintaa.

Kaviaarimalja,Riihimäen lasi

Sevrugan (tähtisampi) mäti on pienijyväisintä, noin 115 munaa grammassa. Tämän kaviaarin osuus maailmankaupasta on noin 40 %.

Harvinaista kultaista kaviaaria saadaan sammen sukuisesta sterletistä.

Kaviaarimalja,Riihimäen lasi

Jäljitelmä- ja merileväkaviaarit on valmistettu merilevästä tai kasviproteiinista. Ne näyttävät ulkoisesti kaviaarilta tai mädiltä. Merileväkaviaari on kalakantojen kannalta ympäristövastuullinen vaihtoehto.

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Tallenna