Olympia juomalasi

Olympia juomalasi
Helsingin olympialaiset 1952

Riihimäen lasi, Karhulan lasi, Olympialasi, Olympiamalja
Olympiamalja 1940 ja Olympialasi 1952

Helsingin olympialaisiin valmistettiin laaja skaala erilaisia muistoesineitä ja turistirihkamaa. Olympia muistojuomalasi on yksinkertainen, sitä koristava olympiastadion, lehvät ja tekstit painokuvia. Kuvan lasin värit ovat poikkeuksellisesti kulta/hopea/sininen. Painokuva on olympialaseissa yleensä sinivalkoinen. Lasit on valmistanut joko Riihimäki tai Karhula.

Olympiamalja 1940, Olympialasi 1952

Coca-Cola lahjoitti 720 000 pulloa Hollannissa valmistettua Coca Colaa Sotainvalidien Veljesliitolle ja Olympiakisojen järjestelytoimikunnalle myytäväksi Helsingin olympiakisoihin. Myynnistä saadut varat sai Sotainvalidien Veljesliito.

Juoma-apajilla kalasti myös moni suomalainen virvoitusjuomatehdas.

Kuvien pulloissa esiintyvät etiketit ovat väärissä paikoissa, eli kyseessä on jonkinlainen väärennös. Näitä virityksiä näkee myynnissä usein.

Riihimäen Panimon, jonka nimi vaihtui 1949 yrityskaupan yhteydessä Olut Oy:ksi, pullossa on Hartwallin korkki. Alkoholivapaan Olympiaadin etiketti on kuin suoraan painosta. Olympiaadijuoma ei todennäköisesti liity Helsingin olympialaisiin.

Hyvin entisöity etiketti saattaa nostaa melko yleisen pullon myyntiarvoa huomattavasti. Pullot ovat vanhaa pula-ajan kehnolasista Karhulaa.

Olympiamalja 1940, Olympialasi 1952

Olympiamalja 1940, Olympiajuoma, Riihimäen panimo

Olympiamalja 1940, urheilujuoma Olympiaadi

Olympiamalja 1940, Olympialasi 1952, kinderhahmot

Amerikkalainen jalkapallo oli näytöslajina Los Angelesissa 1932. Pelejä pelattiin yksi; Yhdysvaltain länsirannikko vs itärannikko. Sittemmin ei amerikkalaista jalkapalloa ole olympialaisissa nähty.

Olympiamalja 1940, Olympialasi 1952

Uinti on olympialaisten alkuperäislaji, se on ollut mukana kaikissa olympialaisissa vuodesta 1896 lähtien. Naiset uivat ensimmäisen kerran vuoden 1912 kesäolympialaisissa Tukholmassa.

Olympiamalja 1940, Olympiajuoma, Riihimäen panimo

Golf on ollut olympialajina Pariisissa 1900, Saint Louis’ssa 1904 ja viimeksi Rio de Janeirossa 2016, jolloin siitä tuli kesäolympialaisten pysyvä laji.

Tapio Wirkkalan suunnittelemat postimerkit Helsingin olympialaisiin

Tapio Wirkkala osallistui jo 1939 postimerkkien suunnittelukilpailuun, mutta 1940 olympialaisia ei koskaan järjestetty. 1952 olympialaisiin julkaistiin muiden ohessa kaksi Tapio Wirkkalan suunnittelemaa merkkiä. Postimerkeissä +6 ja +1 ovat olympiakeräyksen osuus.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Olympiamalja 1940, Riihimäen lasi

Olympiamalja 1940 Riihimäen lasi

Olympia-malja
Riihimäen Lasi, Olympia-malja 1940

Helsinki sai järjestettäväkseen kahdennettoista kesäolympialaiset 1940.

Olympialaiset1940
Tokion kesäolympialaiset 1940, juliste

1940 kesäolympialaiset oli tarkoitus järjestää Tokiossa. Japani hyökkäsi 1938 Kiinaan. Sotaa käyvä maa ei voinut olla olympialaisten kisaisäntänä. Japani luopui isännyydestä 14.7.1938. Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) tarjosi sitä 18.7.1938 Suomelle. Tämä käynnisti Suomessa pikaiset järjestelyt. Suomi oli hakenut kisaisännyyttä jo 1930, joten joitain esivalmisteluja oli ehditty jo tehdä.

olympiajuliste 1940
Kesäolympialaiset – Helsinki 1940, juliste

Kisakylän paikaksi valikoitui Käpylä, jossa aloitettiin rakennustyöt 17.1.1939. Keväällä 1940 kisakylään oli rakennettu jo 426 asuntoa, Käpylään velodromi, Eläintarhaan uimastadion ja Taka-Töölööseen soutustadion. Olympiastadionin rakennustyöt oli aloitettu jo helmikuussa 1934. Stadion otetiin käyttöön kesäkuussa 1938.

Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen 30.11.1939, kisajärjestelyt olivat pitkällä, eikä niistä haluttu heti luopua.

Aukot Umpeen
Kesäolympialaiset – Helsinki 1940, oblikaatiojuliste

Välirauhan aikaan maailman tilanne oli epävakaa, ja kisoista päätettiin luopua. Lopullinen luopumispäätös tehtiin 20.4.1940.  Kisaorganisaatio lakkautettiin 20.7.1940. Kisakylän asunnot luovutettiin siviiliväestön asunnoiksi keväällä 1940.

Kaupallisuus on tullut olympialaisiin myöhemmin. Ammattilaisilta suljetuista kisoista hyötyivät kaupallisesti lähinnä matkamuistojen valmistajat. Riihimäen Lasi Oy valmisti 1940 kisoja varten Olympia-maljan.

Olympia-malja
Kesäolympialaiset – Helsinki 1940, Olympia-malja

Maljaa valmistettiin useassa värissä; kirkas, lila, ruskea, vaalean sininen, sininen, keltainen. Maljan suunnitteli Antti Salmenlinna.

Olympia-malja
Kesäolympialaiset – Helsinki 1940, Olympia-malja – keihäs
Olympia-malja
Kesäolympialaiset – Helsinki 1940, Olympia-malja – paini
Riihimäen Lasi, Olympia-malja
Kesäolympialaiset – Helsinki 1940, Olympia-malja – juoksu

Olympia-malja nimikkeellä myydään usein Karhulan Lasin, sekä puolalaisen Zabkowicen jalallisia skooleja. Näiden yhteydestä Helsingin kesäolympialaisiin ei ole mitään näyttöä.

Karhula-Iittala markkinoi kristallituotteitaan 30-luvulla;
”Osa tuotteidemme tuotteidemme myynnistä kertyvästä tulosta luovutetaan olympiakomitealle suomalaisten urheilijain valmentamista ja osallistumista varten olympiakisoihin”

Karhula-Iittalan olympiamainos

Helsingin 1940 kesäolympialaisten peruunnuttua, Riihimäen Lasi muutti Olympia-maljan Stadion-maljaksi. Olympiatunnusten tilalle muotoiltiin kuva Helsingin stadionista.

Olympia-malja
Riihimäen Lasi; Uutuudet 1941 Kuvasto – Hinnasto P, Espoo 01.01.1941
Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna