Tamara Aladin, Amuletti

tamara aladin amuletti Riihimäen lasi

Riihimäen Lasi, Tamara Aladin, Amuletti
Riihimäen Lasi, Tamara Aladin,  Amuletti

Kiinnipuhallettua kirkasta tai värillistä lasia
Fixed blown clear or coloured glass

Riihimäen Lasi, Tamara Aladin, Amuletti
Tamara Aladin, Amuletti, värivariaatioita
Riihimäen Lasi, Tamara Aladin, Amuletti
Tamara Aladin, Amuletti

Maljakko H 195 mm 1971 – 1974

Riihimäen Lasi, Tamara Aladin, Amuletti
Riihimäen Lasi, Amuletti

Maljakko H 180 mm 1971 – 1974

Riihimäen Lasi, Tamara Aladin, Amuletti
Amuletti, Tamara Aladin

Maljakko H 195 mm 1971 – 1975

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Erkkitapio Siiroinen, Sesi, Gardenia

Erkkitapio siiroinen
musta lasi black glass

Sesi kulho

Mikä olisi vaihtoehto kirkkaalle lasille? Musta lasi

Sesi kaadin

Sesi
Kaadin 50, 100, 150 cl
Koboltinsinistä lasia

Sesi juomalasi

Sesi
Juomalasi 10, 15, 18, 28, 30 cl
Lautanen ∅ 170, 260, 300 mm
Koboltinsinistä lasia

Sesi
Kermakko 20 cl
Sokerikko
Koboltinsinistä lasia

Sesi
Boolimalja 500 cl
Koboltinsinistä lasia

Sesi
Salaattikulho 15, 300 cl
Tarjoiluvati ∅ 150, 250, 350 mm
Liemikulho 50 cl
Koboltinsinistä lasia

Gardenia maljakko

Gardenia
Maljakko k. 120, 140, 160,180, 200, 220, 300 mm
Puoliautomaatilla puhallettua koboltinsinistä lasia

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko

Erkkitapio Siiroinen – pablo maljakko – pablo vase – Riihimäen lasi

Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko, Riihimäen lasi, Finnish glass
Siiroinen, Pablo 1389:n hahmotelma kynttiläluonnoksina

Siiroinen on saanut vaikutteita Pablo sarjaan, aina nimeä myöden, kubismin ”isältä” Pablo Picassolta. Se, heijastuuko maljakoista fasetti- vai tsekkiläinen kubismi, jää katsojan varaan.

Cézanne tulkitsi luontoa lieriön, kartion ja pallon avulla, joka on fasettikubismin lähtökohta. Tsekkiläinen kubismi painottaa vinoja tasoja, teräviä kulmia ja kristallin muotoisia hahmoja.

Pabloja on valmistettu kolmea väriä, neljässä muodossa. Punaisista maljakoista löytyy ylipoltolla aikaansaatuja eri värivivahteita.

Pablo maljakoita valmistettiin Riihimäellä vuosina 1971-75.

Riihimäen lasi, Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko
Siiroinen, Pablo maljakot, neljä eri muotoa

1386, 1387 vuosina 1971-74
1388, 1389 vuosina 1971-75

Maljakot ovat kiinnipuhallettua lasia.

Riihimäen lasi, Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko
Siiroinen, Pablo, ylipoltolla aikaansaatu oranssin hehku

Punaisen lasin valmistuksessa on käytetty kultakloridia (kultarubiini). Kallis kulta on korvattu kuparilla (kuparirubiini). Nykyään käytetään seleeniä ja kadmiumsulfidia (seleenirubiini). Suomessa ei ole käytetty kultarubiinia lasin valmistuksessa.

Punainen on uudelleenlämmitysväri. Esine puhalletaan tai puristetaan ensin valmiiksi, jonka jälkeen se lämmitetään uudelleen. Jälkipoltossa väri muuttuu punaiseksi. Jälkipoltto ja kalliit raaka-aineet nostavat punaisen lasin valmistuskustannuksia muun väriseen lasiin nähden.

Riihimäen lasi, Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko
Siiroinen, Pablo maljakko,värit

Pablo maljakoiden värit: rubiininpunainen, ultramariininsininen ja amber.

Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko, Riihimäen lasi, Finnish glass

Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko, Riihimäen lasi, Finnish glass

Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko, Riihimäen lasi, Finnish glass

Erkkitapio Siiroinen, Pablo maljakko, Riihimäen lasi, Finnish glass

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Helena Tynell, Matin matka

Helena Tynell Matin matka
Riihimäen lasi

Riihimäen Lasi, Helena Tynell, Pikku Matti
Riihimäen Lasi, Helena Tynell, Pikku Matti, Isoäiti, Isoisä, Maaherra

Värit:

Riihimäen Lasi, Helena Tynell, Pikku Matti
Riihimäen Lasi, Helena Tynell
Riihimäen Lasi, Helena Tynell
Riihimäen lasi, Matin matka
Riihimäen Lasi, Helena Tynell
Riihimäen Lasi, Helena Tynell, Pikku Matti

Pikku Matti (1761) 40 cl
Korkeus: 190 mm
Valmistettu 1969-1970
Kiinnipuhallettu

Riihimäen Lasi, Helena Tynell
Riihimäen Lasi, Helena Tynell, Pikku Matti värivariaatioita
Riihimäen Lasi, Helena Tynell
Riihimäen Lasi, Helena Tynell, Pikku Matti, Isoäiti, Isoisä

Isoäiti (1762) 60 cl
Korkeus: 200 mm
Valmistettu 1969-1970
Kiinnipuhallettu

Riihimäen Lasi, Helena Tynell
Riihimäen Lasi
Riihimäen Lasi, Helena Tynell
Riihimäen Lasi, Helena Tynell, Isoäiti, Isoisä

Isoisä (1763) 70 cl
Korkeus: 220 mm
Valmistettu 1969-1970
Kiinnipuhallettu

Riihimäen Lasi; Helena Tynell, Maaherra

Maaherra (1764) 90 cl
Korkeus: 260 mm
Valmistettu 1969-1970
Kiinnipuhallettu

Riihimäen Lasi, Helena Tynell
Riihimäen Lasi, Helena Tynell, Pikku Matti karahvit

Juomalasit (1628) 4/30 cl

Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Olympiamalja 1940, Riihimäen lasi

Olympiamalja 1940 Riihimäen lasi

Olympia-malja
Riihimäen Lasi, Olympia-malja 1940

Helsinki sai järjestettäväkseen kahdennettoista kesäolympialaiset 1940.

Olympialaiset1940
Tokion kesäolympialaiset 1940, juliste

1940 kesäolympialaiset oli tarkoitus järjestää Tokiossa. Japani hyökkäsi 1938 Kiinaan. Sotaa käyvä maa ei voinut olla olympialaisten kisaisäntänä. Japani luopui isännyydestä 14.7.1938. Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) tarjosi sitä 18.7.1938 Suomelle. Tämä käynnisti Suomessa pikaiset järjestelyt. Suomi oli hakenut kisaisännyyttä jo 1930, joten joitain esivalmisteluja oli ehditty jo tehdä.

olympiajuliste 1940
Kesäolympialaiset – Helsinki 1940, juliste

Kisakylän paikaksi valikoitui Käpylä, jossa aloitettiin rakennustyöt 17.1.1939. Keväällä 1940 kisakylään oli rakennettu jo 426 asuntoa, Käpylään velodromi, Eläintarhaan uimastadion ja Taka-Töölööseen soutustadion. Olympiastadionin rakennustyöt oli aloitettu jo helmikuussa 1934. Stadion otetiin käyttöön kesäkuussa 1938.

Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen 30.11.1939, kisajärjestelyt olivat pitkällä, eikä niistä haluttu heti luopua.

Aukot Umpeen
Kesäolympialaiset – Helsinki 1940, oblikaatiojuliste

Välirauhan aikaan maailman tilanne oli epävakaa, ja kisoista päätettiin luopua. Lopullinen luopumispäätös tehtiin 20.4.1940.  Kisaorganisaatio lakkautettiin 20.7.1940. Kisakylän asunnot luovutettiin siviiliväestön asunnoiksi keväällä 1940.

Kaupallisuus on tullut olympialaisiin myöhemmin. Ammattilaisilta suljetuista kisoista hyötyivät kaupallisesti lähinnä matkamuistojen valmistajat. Riihimäen Lasi Oy valmisti 1940 kisoja varten Olympia-maljan.

Olympia-malja
Kesäolympialaiset – Helsinki 1940, Olympia-malja

Maljaa valmistettiin useassa värissä; kirkas, lila, ruskea, vaalean sininen, sininen, keltainen. Maljan suunnitteli Antti Salmenlinna.

Olympia-malja
Kesäolympialaiset – Helsinki 1940, Olympia-malja – keihäs
Olympia-malja
Kesäolympialaiset – Helsinki 1940, Olympia-malja – paini
Riihimäen Lasi, Olympia-malja
Kesäolympialaiset – Helsinki 1940, Olympia-malja – juoksu

Olympia-malja nimikkeellä myydään usein Karhulan Lasin, sekä puolalaisen Zabkowicen jalallisia skooleja. Näiden yhteydestä Helsingin kesäolympialaisiin ei ole mitään näyttöä.

Karhula-Iittala markkinoi kristallituotteitaan 30-luvulla;
”Osa tuotteidemme tuotteidemme myynnistä kertyvästä tulosta luovutetaan olympiakomitealle suomalaisten urheilijain valmentamista ja osallistumista varten olympiakisoihin”

Karhula-Iittalan olympiamainos

Helsingin 1940 kesäolympialaisten peruunnuttua, Riihimäen Lasi muutti Olympia-maljan Stadion-maljaksi. Olympiatunnusten tilalle muotoiltiin kuva Helsingin stadionista.

Olympia-malja
Riihimäen Lasi; Uutuudet 1941 Kuvasto – Hinnasto P, Espoo 01.01.1941
Suomalainen lasi, Finnish glass
Riihimäen Lasi

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna